Olen jo vuosikausia käynyt katsomassa Jakokosken museokanavalla kesäisin esitettävän revyyn. Ne ovat aina olleet taidokkaita ja viihdyttäviä, siksipä odotukset olivat suhteellisen korkealla tänäkin vuonna. Valitettavasti tänä vuonna odotukset ja lopputulos eivät kohdanneet. Esitys jäi "ihan kiva" -tasolle, eikä vain minun, vaan koko seurueemme mielestä.
Juha Suihko on revyyn kantava voima. Sen lisäksi, että hän on käsikirjoittanut ja ohjannut esityksen, myös näyttämölle hän on odotettu esiintyjä. Tänä vuonna mukana oli neljä näyttelijää, joista kaksi oli Jakokoskella täysin uusia lahjakkuuksia. Näyttelijän työ, laulut ja siis yleensä esiintyminen oli kaikilla vahvaa ja korkeatasoista. Siitä ei jäänyt tämä esitys kiinni. Tämä esitys jäi vajaaksi käsikirjoituksen osalta. Sketsit olivat pääsääntöisesti aivan liian pitkiä ja ne eivät jaksaneet kantaa juttuaan loppuun asti. Ei naurattanut, silloin tällöin hymyilytti. Lisäksi esitetyt laulut olivat jääneet jotenkin vajaiksi uudelleen sanoituksiltaan. Vaikka lauluvoimaa oli takana, niin silti revyyssä kuuntelisin mielellään reilusti uudelleen sanoitettuja ilotteluja kuin sinänsä kivoja ja hyvin laulettuja tunnettuja kappaleita. Toki niiltä osin kuin sanoituksia oli uusittu, ne olivat hyvin tehtyjä.
Ikävä sanoa, mutta kyllä tämä revyy jäi vallan valjuksi. En muista ihan äsken olleeni revyyssä, jonka aikana alkoi väsy painaa silmiä ja odottelin esityksen loppumista. No, ensi vuonna on uusi kesä ja toivottavasti palataan vanhalle tasolle.
Erityisesti ilahdutti: Revyyseen toki kuuluu olennaisena osana ajankohtaisuus. Tätä esitystä oli viilattu viimeiseen asti huomioiden ajankohtaisuus ja paikallisuus. Liperissä viime viikolla karanneet sonnitkin pääsivät viittauksena esitykseen mukaan.
Erityisesti ärsytti: Revyyssä oli tänä vuonna uutena näyttelijänä mukana 15-vuotias lahjakkuus Tuure Boelius. Todellakin tämä poika oli lahjakas monellakin saralla ja hänen valovoimainen ilo ja intonsa oli käsinkosketeltavaa. Kuitenkin revyyn kokonaisuutta ajatellen minua häiritsi hänen lapsenomaisuutensa, noin niinkuin ulkoisesti. Ja lapsihan hän vielä onkin, hyvänen aika! Esimerkiksi Boelius esitti sinänsä erinomaisesti Valexander Ubbsia, mutta kyllä hänen lapsenomainen olemus söi mielestäni roolista uskottavuutta todella paljon. Pienempi rooli ja noin ikäisensä esittäminen olisi ollut hänelle paikallaan, ja muutoin revyyn roolitukseen mukaan Suihkon lisäksi toinen aikuinen mies. Mutta olen vakuuttunut, että tulemme tästä Boeliuksesta vielä kuulemaan!
Erikoista: Tässä esityksessä viitattiin paljon monissakin kohdin nykyaikaiseen somekulttuuriin kaikkine systeemeineen. En tiedä johtuiko vitsien "huonous" minusta siitä, etten ymmärrä ko. maailmasta paljoakaan, jolloin vitsit eivät vain minulle auenneet. Toisaalta kun katsoin yleisöä, niin luulen, että minun vähäinen tietouteni nykyisestä somekulttuurista saattoi olla jopa varsin korkeata tasoa. Niin, tämäkin on sitä ajankohtaisuutta, mitä revyyltä edellytetään, mutta toisaalta, jos katsojat eivät saa siitä kiinni, niin ei kai sekään ole hyväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti